Turun Sanomat 26.10.2006. Kimmo Rantanen


Suomentaja Kari Klemelä perusti kustantamon
Suora yhteys Sauvosta Sloveniaan


Eteläslaavilainen kirjallisuus on unohdettua rajaseutua suomalaisessa käännöskirjallisuudessa. Tilanne on korjaantumassa, sillä Sauvossa asuva suomentaja Kari Klemelä on perustanut alueen kirjallisuuteen keskittyvän kustantamon.

Kustantamonsa nimen Mansarda Klemelä on lainannut vuonna 1989 kuolleen jugoslavialaisen kirjailijan, aikanaan Nobel-veikkauksissakin mukana olleen Danilo Kišin samannimisestä romaanista. Mansarda tarkoittaa suomeksi ullakkohuonetta ja viittaa sellaisenaan suoraan Klemelän työpisteen sijaintiin, oman kodin vinttihuoneistoon.


Kääntäjän rakkaus

Mansardan kolme ensimmäistä kirjaa, sloveeniksi kirjoittavien Evald Flisarin Isäni unet ja Boris Pahorin Nekropoli sekä serbiaksi kirjoittavan Danilo Kišin Varhaisia suruja ovat ilmestyneet juuri sopivasti ennen Helsingin kirjamessuja. Teokset ovat Klemelän itsensä suomentamia.

Kustantamon perustamiseen oli Klemelän mukaan monta syytä. Yksi on rakkaus eteläslaavilaiseen kirjallisuuteen.

- Nämä ovat merkittäviä kirjoja, jotka ovat roikkuneet vuosia. En ole ehtinyt niitä kääntämään, kun on toimeentulo pitänyt hankkia muita käännöstöitä tekemällä, Klemelä kertoo.

Hän keksi, että voisi kustantaa kirjat itse, vaikka kierros muissa kuntantamoissa paljasti, että ne olisivat saattaneet mahtua niidenkin julkaisuohjelmiin.

Toinen keskeinen tekijä kustantamon perustamiselle oli halu nostaa eteläslaavilaiset alueet ylipäätään Suomessa esiin.

- Pidän tärkeänä tätä aluetta. Koska minulla on pohjaa sen tunnetuksi tekemisessä, haluan jatkaa sitä työtä.


Keskitysleirien varjossa

Useille kielille käännetty Boris Pahor kuuluu Italian sloveenivähemmistöön. Sloveeneja kiellettiin Mussolinin aikana käyttämästä äidinkieltään ja heitä jopa surmattiin. Natsien miehitettyä Italian pohjoisosan Pahor ilmiannettiin osallisuudesta vastarintatoimintaan. Hän joutui Ranskan ja Saksan keskitysleireille, mutta selvisi hengissä.

- Boris Pahorin kääntämisestä olen puhunut pitkään. Hän on jo 93-vuotias. Nekropoli on hyvä kirja, joka on kiinnostanut minua kauan. Se piti saada suomeksi ja mieluummin vielä niin kauan kuin Pahor on elossa.

Klemelä suunnitteli jopa Pahorin tuomista Suomeen. Matka osoittautui iäkkäälle kirjailijalle liian rasittavaksi, vaikka hän onkin kohtuullisen hyvässä kunnossa. Tänä vuonna hän vieraili mm. Frankfurtin kirjamessuilla.

- Tärkeäksi Pahorin kirjan tekee se, että juutalaisten ohella fasistien vainoista kärsivät eniten slaavilaiset kansat ja Nekropoli on yksi harvoista suomennetuista keskitysleirikokemuksista kertovista kirjoista, joka ei ole juutalaisen kirjoittama.

Kyse ei ole historian pienestä sivuraiteesta. Keskitysleireillä tapettiin noin 11 miljoonaa ihmistä, joista viisi miljoonaa oli muita kuin juutalaisia.

Unkarin ja Serbian rajalla vuonna 1935 syntynyt serbianjuutalainen Kiš nousi aikanaan laajempaan tietoisuuteen Susan Sonntagin esittelemänä. Kišiä on käännetty mm. ruotsiksi.

Myös Kišin taustaan liittyvät keskitysleirikokemukset. Hänen isänsä vietiin Auschwitziin eikä hän koskaan palannut.

- Kišin tärkeimmät kirjat kiertävät tätä aihetta. Oli vaikea valita minkä kirjan häneltä kääntäisin. Osa kirjoista on maailmalla hyvin arvostettuja ja niistä on olemassa paljon käännöksiä.


Goottilaista kauhua

Nyt suomennettu Varhaisia suruja on ensimmäinen osa trilogiasta, jonka Klemelä nimeää yhdeksi 1900-luvun suurista vielä suomentamattomista trilogioista.

Tosin hän mieluummin puhuu trilogian sijasta triptyykistä, sillä kirjat eivät ole jatkoa toisilleen, vaikka etenevät kronologisesti lapsuudesta aikuisuuteen.

- Kiš yhdistää faktaa ja fiktiota. Isän etsintä ja isän muisteleminen syvenevät ja teemat tummuvat kirja kirjalta.

Evald Flisarin Isäni unet on toinen Klemelän Flisar-suomennos. Ensimmäinen, Tietäjän oppipoika, ilmestyi 2001 Basam Booksin julkaisemana. Maailmalla Flisar on Slovenian kirjailijoista käännetyimpiä.

-  Isäni unet on kirja, jonka luin monta vuotta sitten ja pidin siitä kovasti. Kyse on unenomaisesta kauhukertomuksesta, jonka sisältöä ei voi liikaa paljastaa. Se täytyy lukea ilman, että tietää siitä kovin paljon etukäteen. Omituisen maailman kuvauksessaan teos on äärimmäisen johdonmukainen.

Romaanissa on mukana unien tulkintaa, huumeita ja hiukan erotiikkaakin. Isäni unet on käännetty mm. englanniksi Yhdysvaltain markkinoille, jossa sitä on luonnehdittu goottilaiseksi kauhutarinaksi.

Se, että Mansardan kolmen ensimmäisen kirjan joukossa on kaksi keskitysleiriaiheista, on Klemelän mukaan sattumaa. Kuten sekin, että kustantamon ohjelmassa ei näin alkuun ole mukana yhtään naiskirjailijaa, seikka, johon on luvassa muutos.


Omat kuvat

Yhden miehen kustantamon perustaminen on aina myös henkilökohtainen ratkaisu. Klemelä tunnustaa, että hänen tapauksessaan taustalla on kaiken muun ohella tarve tuulettaa omia rutiineja.

- Teen yleensä mitä haluan, vaikka siinä ei olisi niin järkeäkään, Klemelä naurahtaa, mutta vakavoituu sitten.

- Kun on kaksikymmentä vuotta kääntänyt ja kuullut tarinoita kääntäjistä, jotka ovat palaneet loppuun, pitää yrittää etsiä välillä jotain uutta.

Klemelä on aiemminkin urallaan tehnyt radikaaleja muutoksia. Erityisesti venäläisen kirjallisuuden kääntäjänä ansioitunut Klemelä päätti kymmenen vuotta sitten keskittyä entistä enemmän slovenialaiseen ja muuhun eteläslaavilaiseen kirjallisuuteen.

Venäjästä kääntäminen ei ole silti kokonaan jäänyt. Viime vuonna ilmestyi Klemelän suomentama Aleksanteri II:n elämäkerta.

Kiinnostus erityisesti Sloveniaa kohtaan on kuitenkin entisestään syventynyt. Kaksi vuotta sitten julkaistiin Klemelän suomentamana Janko Prunkin kirjoittama Slovenian historia. Klemelä on myös Suomessa toimivan Slovenia-seuran puheenjohtaja.

Eräs Klemelän pitkäaikaisista harrastuksista on valokuvaus, jonka hän on kyennyt yhdistämään myös kustantamiseen. Mansardan kirjojen kansien valokuvat ovat pääasiassa Klemelän itsensä ottamia.

Kansien suunnittelu ja toteutus on Klemelän pitkäaikaisen ystävän Keijo Ahlqvistin käsialaa. Hänen työtään on myös Mansardan logo.

- Olen saanut Keijolta valtavasti apua. Ilman häntä nämä kirjat eivät olisi vieläkään ilmestyneet, Klemelä kiittelee.

Slovenialainen kirjallisuus on parhaillaan esillä Suomessa muutenkin kuin Mansarda-kustantamon kautta. Klemelä kiertää maata tällä viikolla yhdessä kuuden sloveenikirjailijan kanssa. Heistä kaksi, Mitja Čander ja Urban Vovk, osallistuvat tänään Helsingin kirjamessuilla kulttuurilehtiseminaariin Identity and Culture Magazines. Lauantaina ryhmä on mukana kansainvälisessä kirjailijatapaamisessa Villa Kivessä Helsingissä.